Global Leadership Summit

Seuraava GLS-konferenssi järjestetään pääkaupunkiseudulla 9.11.2024


Yhden päivän konferenssi

Ilmoittautuminen ja puhujat julkaistaan pian








Sirkka Jortikka
seurakuntapastori

Kun rajallisuudesta tulee runsautta ja pienestä suurta

13/03/2020 - Sirkka Jortikka

Tiedäthän ruokapaikat, joissa asiakkaalle kootaan mieleinen voileipä tai salaatti tarjolla olevista lukuisista erilaisista aineksista? Valintojen tekeminen voi joskus tuntua ylivoimaiselta tehtävältä, ja silloin alkaa kaivata vanhaan tuttuun, vähän nuhjuiseen kantapaikkaan, jonka listalla on vain pari kolme viikosta toiseen toistuvaa lounasvaihtoehtoa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, on olemassa myös runsaudenpulaa. Kun vaihtoehtoja on liikaa, mieli lannistuu ja valintojen tekeminen käy mahdottomaksi.  

Mutta muistatko Kokkisodan? Sen televisio-ohjelman, jossa kilpailijoille annettiin vain hyvin rajallinen määrä raaka-aineita, joista heidän piti loihtia herkullinen ateria. 

Juuri rajallisuus pani kokkien luovuuden hyrräämään. 

Vuoden 2019 GLS-konferenssissa Craig Groeschel yllätti meidät kaikki julistamalla vallankumouksellisesti: Think inside the box! Höristimme korviamme. Mitä ihmettä: eikö enää tarvitsekaan osata ajatella outside the box? Saako nyt ihan luvan kanssa olla tylsä ja vailla ideoita? Tämä ei kuitenkaan ollut Groeschelin sanoman ydin, vaan hän rohkaisi meitä siihen, että juuri toimintaympäristömme rajallisten mahdollisuuksien keskellä alamme löytää luovia ratkaisuja ongelmiimme.  

Ajatellaan vaikkapa pukeutumista. Kotini vaatekaappi pursuaa vaatteita, ja vaihtoehtoja tuntuu olevan vaikka millä mitalla. Silti useimmiten valitsen ylleni saman asukokonaisuuden. Mutta matkoilla, kun matkalaukussani on vain muutama vaate, keksinkin yhtäkkiä monia erilaisia tapoja yhdistellä niitä ja pukeudun paljon kauniimmin ja moni-ilmeisemmin kuin koskaan täyteen ahdettujen vaatetankojeni äärellä. Hämmästyttävää! Think inside the box! Se todella taitaa toimia!

Toinen yllättäjä oli Liz Bohannon, joka ampui alas yhden johtajuusmantran toisensa jälkeen. Erityisesti mieleeni jäi iskulause: Dream small! (Unelmoi pienesti). Se käänsi päälaelleen yleensä kuulemamme kehotuksen unelmoida isosti. Tuntui vapauttavalta kuulla, ettei tarvitsekaan pakottaa itseään keksimään suuria, pelottavia, mahdottomilta tuntuvia unelmia, vaan saa unelmoida pieniä. Sellaista, mikä on jo valmiina mielessä ja tuntuu olevan sormien ulottuvilla, kunhan vain uskaltaa kurkottaa, ojentaa kätensä ja tarttua siihen. Pienestä voi kasvaa jotakin suurta, jos on kasvaakseen. Ja jos ei kasva, niin pienikin voi olla arvokasta ja tärkeää. 

Tuskin olin ainoa, joka lähti viime vuoden GLS-konferenssista rohkaistuneempana kuin pitkään aikaan. Tuntui kuin olisimme saaneet luvan ja valtuutuksen toimia ympäristössä, joka on omaa päivittäistä todellisuuttamme. Meidät lähetettiin elämään rajallisten mahdollisuuksiemme ja omien pienten unelmiemme keskelle. Mutta ei masentumaan vaan elämään todeksi sitä, miten rajallisuudesta tulee runsautta ja pienestä suurta.