Global Leadership Summit vahvistamassa näkyä maailmanlaajuisesta kirkosta.

Epäilijästä aktiivikävijäksi

Olen ollut mukana Global Leadership Summitissa siitä asti, kun tapahtuman tuloa Suomeen vasta alettiin suunnitella. Aluksi minulle luterilaisena pappina oli suuri kysymysmerkki, voiko tällainen ulkomaisista puhujista koostuva tapahtuma tarjota mitään, vai onko se peräisin liian erilaisesta ympäristöstä.

Suhtaudun kuitenkin uuteen perusmyönteisesti. Kuuntelen ensin ja muodostan oman mielipiteeni vasta sen jälkeen. Ensimmäisessä Helsingin GLS-tapahtumassa vakuutuin tapahtuman annista. Ensinnäkin puhujat ovat erittäin korkeatasoisia, kukin oman osa-alueensa huippuja seurakunnista, järjestöistä ja yritysmaailmasta.

Globaali näkökulma esillä

Tapahtuman korkea taso ei yksistään riitä minulle syyksi osallistua vuodesta toiseen. Tärkeää on ollut, että tapahtumassa toistuu vuodesta toiseen globaali näkökulma ja käytäntöön sovellettavat opetukset. Globaalilla näkökulmalla tarkoitan sitä, että kuulijoita, kuten minua paikallisseurakunnan pappina, herätellään ajattelemaan omaa työtään osana suurta maailmanlaajuista kokonaisuutta. Totta kai meillä luterilaisessa kirkossa on jo valmiiksi vahva lähetystyö ja ajatus maailmanlaajuisesta kirkosta, mutta GLS on omassa työssäni edelleen vahvistanut tätä näkyä ja innostanut pitämään esillä paikallisen seurakunnan maailmanlaajuista vastuuta.

Opit käytäntöön – tehottoman kokoustamisen loppu

Yhtenä esimerkkinä käytännönläheisestä opetuksesta muistan Patrick Lencionin erityisen hauskan luennon, jossa hän puhui kokoustamisesta. Luennon aikana oivalsin, miksi omassa työssäni oli niin paljon tylsiä kokouksia – kokoukset ilman selkeää tarkoitusta ovat puuduttavia. Kokouksia on eri tyyppisiä ja erilaisilla kokouksilla on eri sisältö ja tarkoitus. Mikä tärkeintä, erilaiset kokoukset täytyy myös valmistella ja vetää eri tavalla. Jälkeen päin perehdyin aiheeseen lisää hankkimalla Lencionin kirjan, josta sain lisätukea opetuksen viemiseksi käytäntöön omassa työssäni.

Kaikki puhujat eivät tietenkään kolahda yhtä hyvin. Joitakin saarnaajia olen pitänyt hieman kohkaavina. En ole antanut sen häiritä, vaan olen keskittynyt ottamaan sen, mikä on hyvää ja itselleni sovellettavissa. Tapahtuman anti kokonaisuutena on ollut osallistumisen arvoinen joka kerta. Kannattaa lähteä mukaan!